Standardoitujen maa- ja metsätalouden raaka-ainealueiden perustaminen ei ainoastaan lisää maataloustuotteiden arvoa, vaan myös luo vauhtia maaseudun kestävälle talouskehitykselle .
Maatalous- ja maaseudun kehittämisministeriö piti 1. elokuuta iltapäivällä Pleiku Cityssä, Gia Lain maakunnassa, tarkastelukokouksen pilottihankkeen kahdesta ensimmäisestä toteutusvuodesta. Hankkeessa rakennettiin standardoituja maa- ja metsätalouden raaka-ainealueita kaudelle 2022–2025. Konferenssin puheenjohtajana toimi maatalous- ja maaseudun kehittämisministeri Le Minh Hoan, ja siihen osallistui edustajia ministeriön eri yksiköistä, hankkeen ohjauskomitean jäseniä, 13 osallistuvan maakunnan johtajia sekä useita kansainvälisiä järjestöjä.
Maatalous- ja maaseudun kehittämisministeri Le Minh Hoan korosti konferenssissa puhuessaan, että yhä syvemmän kansainvälisen taloudellisen integraation yhteydessä maa- ja metsätalouden raaka-ainealueiden kehittäminen kotimaisen kulutuksen ja viennin standardit täyttäväksi on kiireellinen tehtävä. Kaikkien tasojen, sektoreiden ja ihmisten päättäväisyys ja yhtenäisyys ovat ratkaisevia tekijöitä hankkeen onnistumiselle. Inhimillinen tekijä on kuitenkin edelleen tärkein elementti; teoria on muutettava käytännöksi ja toimitettava se yhteisölle yhteisön omalla kielellä ja ajattelutavalla, jotta saavutetaan erinomaista menestystä tulevaisuudessa.
Ministeri Le Minh Hoanin mukaan standardoitujen maa- ja metsätalouden raaka-ainealueiden rakentamista koskevan pilottihankkeen onnistuminen ei ainoastaan lisää maataloustuotteiden arvoa, vaan myös luo vauhtia maaseudun kestävälle talouskehitykselle. Lisäksi ministeri huomautti, että ministeriön ja keskusvirastojen tuen lisäksi paikallisten viranomaisten on kiireellisesti otettava käyttöön synkronoituja ratkaisuja näiden raaka-ainealueiden potentiaalin ja etujen maksimoimiseksi kestävän kehityksen saavuttamiseksi tulevaisuudessa.
Maatalous- ja maaseudun kehittämisministeriö keskittyi tässä konferenssissa kaksivuotisen pilottiohjelman tulosten arviointiin ja tulevaisuuden keskeisten tehtävien tunnistamiseen.
Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin 31-jäseninen ohjauskomitea. Osuuskuntatalouden ja maaseudun kehittämisen osasto perusti myös kaksi työryhmää, joista kumpikin vastasi tietystä alueesta, kartoittamaan ja seuraamaan hankkeen toteutusta 13 maakunnassa. Maakuntatason ohjauskomiteoiden perustaminen, joiden puheenjohtajina toimi maakunnan kansankomitean varapuheenjohtaja, helpotti myös tiettyjen toimien toteuttamista paikallisella tasolla.
Tähän mennessä viisi pilottiraaka-ainealuetta on pääosin perustettu ja kehitetty mittakaavan, alueen ja toiminnan laadun suhteen. Raaka-ainealueiden infrastruktuurin osalta 131 kilometristä 82 tietä on valmis, mikä on saavuttanut 62,5 % suunnitelmasta. Muiden tilojen, kuten kanavien, sähköpumppuasemien ja varastojen, rakentaminen etenee kuitenkin edelleen hitaasti. Raaka-ainealueiden infrastruktuuriin on investoitu yhteensä 220 miljardia Vietnamin dongia 440 miljardin dongin kokonaissummasta, mikä on 50 %.
Raaka-ainealueiden pinta-ala, joilla on kulutusyhteyksiä yrityksiin, on yli 103 000 hehtaaria, mikä on yli 62 % raaka-ainealueiden kokonaispinta-alasta. Vakiintuneiden toimitusketjujen määrä on kasvanut 81:een, ja niihin osallistuu 26 maataloustuotteiden osto- ja jalostusyritystä sekä 353 osuuskuntaa, mikä on 83 osuuskuntaa enemmän kuin alkuperäisellä ajanjaksolla.
Hankkeelle osoitettu kokonaisrahoitus oli yli 564 miljardia VND:tä, josta paikalliset viranomaiset myönsivät yli 136 miljardia VND:tä ja maatalous- ja maaseudun kehittämisministeriö noin 242 miljardia VND:tä. Yritysten ja osuuskuntien osallistuminen hankkeiden ja yhteyssuunnitelmien toteuttamiseen nousi myös 185 miljardiin VND:hen eli lähes 33 prosenttiin.
Merkittävistä saavutuksista huolimatta infrastruktuuri-investointien toteuttamisessa raaka-ainealueilla on edelleen joitakin rajoituksia, erityisesti logistiikkalaitoksissa, kuten varastoissa ja raaka-aineiden varastointipihoilla. Myös oikeudelliset kysymykset ja maan allokointi varastoille asettavat lukuisia haasteita. Raaka-ainealueiden kokonaispinta-ala, jolla on kulutusyhteyksiä yrityksiin, on edelleen rajallinen, vain 103 884 hehtaaria. Lisäksi monet pienten osuuskuntien toiminnat ovat tehottomia ja niiltä puuttuvat yhteydet kuluttajayrityksiin.
Näiden rajoitusten voittamiseksi paikalliset viranomaiset ehdottivat, että maatalous- ja maaseudun kehittämisministeriön tulisi nopeuttaa infrastruktuurihankkeiden rakentamista ja valmistumista raaka-ainealueilla. Samalla tarvitaan tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa oikeudellisten menettelyjen tarkistamiseksi ja viimeistelemiseksi sekä logistiikan infrastruktuurihankkeisiin tehtävien investointien toteuttamiseksi osuuskuntien kehityksen tukemiseksi raaka-ainealueilla. Lisäksi tulisi painottaa osuuskuntien koulutusta ja valmiuksien kehittämistä. Konferenssin edustajat toivoivat, että Vietnamin maatalouspankki toteuttaisi enemmän maatalousvakuutuksiin liittyviä luottopolitiikkapaketteja koko raaka-ainealueiden arvoketjussa.
Tämä konferenssi on vahvistanut kaikkien tasojen, sektoreiden ja yhteisön vahvan sitoutumisen hankkeen onnistuneeseen toteuttamiseen, tavoitteena maatalousalan kestävä kehitys. Konferenssin panokset ja ehdotukset otetaan vakavasti huomioon hankkeen tehokkuuden parantamiseksi tulevaisuudessa.
VTV:n mukaan
[mainos_2]
Lähde: https://doanhnghiepvn.vn/kinh-te/phat-trien-vung-nguyen-lieu-nong-lam-san-dat-tieu-chuan-xuat-khau/20240802085420102
